Minä ja sormukset

ärsyttää taas laittaa näin huono kuva mut hei tää on vanha! olin paska kuvaamaan sillon!

Nämä kaks aika paskaa kuvaa löyty pitkällä etsinnällä kansioideni syövereistä. Kaikki blogiin menevät kuvat jää myös koneelle, mitä on muuten jännä katsoo! Sitten ku pääsen yli näistä ostoksista, teen muistopostauksen mut entisestä blogista. Siihen kyl menee aikaa ottaen huomioon, että pitäs lähtee huomenna riparille :/ Jokatapauksessa! Tää mystinen, outo sormus meni keväällä hukkaan, ja mä rakastin sitä! Perseestä! Joten tää on tällanen rest in peace, joka itseasiassa liittyykin aiheeseen, sormuksiin. 

 Oulussa huomasin mun shoppausheikkouden; korut. Varsinkin aidot ja halvat. Niitä voi olla satoja, eikä koskaan liikaa. Ymmärrän ihmisiä, jotka pitävät samaa merkityksellistä korua aina, tekevät siitä osan itseään. Oh shit, mutta mulla on näitä niin helvetisti! Mut korut on mun mielest parempi rakkaus kuin vaatteet, koska öää, ne vie niin vähän tilaa. :D 

Joo okei, mut täs on aivan mahtava skorppionisormus, jonka pengoin oulun torilta isosta kasasta pronssisia sormuksia. Ensin löysin yksilön, jonka vartaloa oli koristettu helmiäisellä, mut se oli aivan liian iso. Ja kun kuulin sen hinnan! Vaivaiset 7 euroa aidosta pronssista (pronssihan ei mitenkään hirmu arvokasta ole, mut kannattaa hankkia sitä sillä siitä ei paljastu ruman väristä metallia alta) ja kivestä!(kun luin ton uudestaan ei helvetti :D Ei paljastu ruman väristä metallia ja kivestä alta, ei.) 

Sitten pengoin ahkerasti tämän esille. Keskellä varmaan karneoli. En ensin lämmennyt ajatukselle tästä; vierastan punaista aluksi ja sitten alan tykkäämään siitä. Ja unohan sitten että tykkään siitä. Huomaa tuo r.i.p. sormus; se oli punanen, en pitänyt siitä hirveästi, kunnes se kotiutui peukaloon ja sitten, kuten aina käy koruille joita rakastan, hukkasin sen. Kauppias varmaan huomasi, et epäröin tota väriä, ja vinkkas et saisin sen vitosella :D No se ainakin toimi. Eli koko kasassa oli vaan 2 skorpparia, ja tämäkin aika iso, mikä ei haittaa koska tajusin eilen etten tykkää pitää sormuksia muualla kuin peukussa ja pikkurillissä.

tuossa näkyy vähän leimaa!

 

Mussa ja mun koruissa on monia puolia. Onse hienoa olla niin avarakatseinen. Tämäkin sormus on samalta myyntikojulta kuin skorppioni, ja kun ensin tulin sinne tutkimaan sotkuisia laatikoita täynnä enimmäkseen niinsanottuja hopeasormuksia, näin laatikoiden reunoissa tarran 'Sterling 925'

Alitajuntaisesti ajattelin siis niiden väitettävän olevan hopeaa, mikä on epätodennäköistä toreilla, jossa kaikki on feikkiä. Hintoja ei näkynyt, joten oletin, että he myyvät pinnoitettua kuparia saatanan kalliilla, mutta sitten kysyin hintoja, ne olivat jotain 10 euron luokkaa, ja ajattelin että mikäs siinä, alta kuultava kupari ei välttämättä ole kaunis mutta sormukset oli vaan niin hienoja! Sanoin myyjälle, et onko nämä aivan varmasti hopeaa, ja tämä kertoi että on ja että niissä oli leimatkin sisällä. Ja niissä oli. En silti luottanut niihinkään. Lopulta valitsin tällaisen yksinkertaisen ruususormuksen, joka näytti tosi kauniilta aluksi, mutta aikaa ei ollut kauan ja kun pienen pienet eivät menneet edes pikkurilliin, kärsimättömänä ostin just tällasen suuren suuren, joka on käytännössä liian iso kaikkiin paitsi peukkuun. Maksoin tästä 12,60 ja mainitsin myyjälle, joka btw oli suomalainen ja antoi minulle osoitteen liikkeeseensä oulussa jonne voisin köh vaikka käydä valittamassa, että en uskonut sen olevan hopeaa. Mies hymyili ja vakuutti sen olevan aito. Mut en uskonut sitä siltikään, koska tuon kokoisen sormuksen tekeminen maksais suurinpiirtein samanverran. Raiskasin sormusta myöhemmin kynsiviilalla, ja pakko vain uskoa että se on hopeaa.

impossibru!

Damn, koska en muista oikestaan et miks ostin tämän. Perhonen ei liity minuun millään lailla, se on just sellanen söpö merkityksetön  symboli jonka kuka tahansa vois omistaa. Pronssia tämäkin, maksoi 7 euroa. Menee vain ja ainoastaan pikkurilliin..Ja nyt mun pitää hankkia vielä yks pieni sormus niin pikkurillit ja peukut on täytetty (: 

Mikä häpeä, et tässä on mun kaikki omistamat sormukset ennen noita muita. Säälittäviä! Tuon hopeisen olen ite tehnyt kurssilla vuosia sitten, se on kuperrettu ja helvetin epämukava ja ruma, liskosormus on kaiketi itsetehty ja jäänyt kesken päätellen viimeistelemättömästä (helvetti miten pitkä sana :D) pinnasta, ja tuo kiemura on jäänyt jonkun meistä alle ja taipunut rumaks ja en ole jaksanut ammattitaitoisesti sitä suoristaa takaisin muotoonsa. Se on varmaan myös itse tehnty ja ostettu kirpparilta. Miten mulla on  ollut näin säälittävä sormusvarasto? Sitten eilen aloin ajattelemaan et hei olis kiva täyttää sormet vaihteeksi sormuksilla! Haluisin kuitenkin vielä monta sellasta ohutta jotka vois kaikki laittaa viimeiseen pikkurilliin joka on vielä tyhjillään.

Nyt, mitä mieltä ootte tosta skorpioonista? Onkse pelottava :D